torstai 29. toukokuuta 2014

Musiikki- ja positiivisuusekstra


Välillä harmittaa, etten ole kirjoittanut blogiin kaikesta kivasta, mitä olen tehnyt. Olen kuitenkin tehnyt vaikka mitä mukavaa, josta kirjoittaminen on jostakin syystä jäänyt, ja ehkä siksikin tästä ei ole tullut ihan perinteinen ”vaihdossa oleminen, paras vuosi ikinä” –blogi.

Olisin kirjoittanut monista jutuista. Siitä, kun Henri kävi täällä ja olin ollut täällä vasta kaksi viikkoa ja Henri osasi liikkua yhden päivän jälkeen minua paremmin bussilla, ja kiitos Henrin sain myös astioita ostettua. Kun kävimme toisella luokkaretkellä, sillä kertaa Perougen pikku keskiaikakylässä. Kun syyslomalla olin Marionin luona Pariisin lähellä Rueil à Malmaisonissa ja kävimme Napoleonin linnassa, missä kaikkiin tuoleihin oli kirjailtu iso N-kirjain, paitsi Josephinen huoneessa, missä niissä oli kaikissa suuri J-kirjain. Kun olimme kv-porukalla Barcelonassa ja ymmärsin, että kun bileissä ei käy kuukauteen, yhteys muihin Erasmus-opiskelijoihin voi katketa, mutta että kolmenkin vuoden jälkeen Kreikasta tuntemani paikallisen Paulan kanssa keskustelu tuntui ihan yhtä normaalilta kuin aiemminkin. Kun Miriam oli täällä ja kävimme Vienne-nimisessä kylässä katsomassa amfiteatteria ja lähetimme postikortin pajaan. 

(Paja = Rakkaus)



Kun äiti, isi ja Arna kävivät täällä ja näin kudontamuseossa reikäkorttiohjelman, johon on tallennettu kuvioita kangaspuita varten. Kun oli joulu ja olin Florentin luona Alsacessa ja Florentin siskon kolmevuotias puhui söpöä vauvaranskaa. Kun soitin bassoa Alician, Aurélienin, Yannickin ja Amouryn bändissä ja esiinnyin ihan oikealle käpistelijäyleisölle. Kun Samu tuli tänne Suomesta vaihtoon ja sain jonkun jolle valittaa kaikesta Ranskan toimimattomuudesta. Kun minulla oli synttärit ja Eeva tuli tänne ja kävimme Genevessä Rémin ja Jérémyn ja Alician ja Aurélienin kanssa ja näimme YK:n Euroopan päämajan ja söpöjä lampaita. Kun kävin ratsastamassa hevosella. Kun voitimme ainejärjestövaalit ja minustakin tuli hallituksen jäsen vaikka en edes ensi vuonna ole täällä. Kun kävin useammankin kerran teatterissa ja oopperassa ja ravintolassa ja tein kaikkea muuta fancyä ja siistiä, ja löysin tosi kivan kahvilan nimeltä À Chaqun Sa Tasse, alun perin sen bongasi Grace, jonka kanssa meidän oli tarkoitus neuloa siellä, mutta lopulta söimme vain kakkua. Kun kävin Niamhin kanssa Grenoblessa ja koko päivän satoi ja ajoimme köysiradalla. Kun laiton Rémin luona ruokaa, useammankin kerran, ja kutsuimme ihmisiä syömään. Kun ajelin yksin rauhassa pyörällä ja oli hyvä sää. Kun kävin Annecyssä

Tästä blogista on ehkä tullut ilmi, että vuoteen on mahtunut itkua ja ikävää ja ihan liian monta tuntia taulun tai näytön tuijottamista pää tyhjänä mitään oppimatta ja vain odottaen, että oppitunti loppuisi. Mutta paljon suurempia ja tärkeämpiä asioita ovat kaikki se kiva, mitä olen tehnyt tahallaan tai vahingossa, yhdessä tai yksin, lähellä tai kaukana, ihan kaikilla tavoilla. Ehkä vasta luettelemalla tajuaa, miten paljon olen oikeasti silti ehtinyt tehdä ja nähdä ja kuinka moneen ihmiseen olen päässyt tutustumaan. Vaikka välillä teki mieli lähteä kesken kaiken pois, olen iloinen, että jäin vaihdon loppuun asti. Ja jos olisin saanut valita, olisinko lähtenyt ollenkaan vaihtoon vai en, olisin kaiken tämän tietäen empimättä lähtenyt. Olisin varmaan tehnyt monta asiaa toisella tavalla, etenkin valinnut alusta alkaen vähemmän kursseja, mutta niinhän se on aina. Ja monta asiaa tein ihan oikein ja juuri siten kuin halusin. Erityisen ylpeä olen siitä, että lähdin kaiken maailman juttuihin mukaan ja puhuin ranskaa vaikka en aluksi meinannut saada mistään mitään selvää. Koska nyt osaan puhua ranskaa moninkertaisesti enemmän kuin ennen, ja minulla on ranskalaisia kavereita, ja näin ranskalaista elämää ja jänniä juttuja, ja sehän tässä oli se varsinainen tavoite.

En laittanut alkuun mitään biisiä, koska halusin listata tähän sellaisia, joita en ole blogissa vielä käyttänyt mutta jotka tulevat muistuttamaan minua täällä viettämästäni ajasta.


Tutustuin kyseiseen sarjaan täällä, ja menin melkein isoon konventioniin, ja ostin kalliin lipun, ja se peruttiin ja menimme Marionin kanssa leikkimään salapoliisia ja etsimään järjestäjiä, ja löysimmekin, ja meitä (tai lähinnä Marionia) haastateltiin telkkariin, ja meiltä meni kamalasti rahaa hukkaan mutta Game of Thrones on tosi hyvä sarja, suosittelen.

Shaka Ponk: I'm Picky

Tämän soitimme Concert'IFissä, ja minä soitin bassoa ja se oli tosi kivaa ja hienoa.

Indochine: Alice & June

Soitimme tämänkin, ja sekin oli kivaa ja hienoa.

Pokémonin ranskankielinen teema

Tämän muut iffiläiset esittivät samassa konsertissa. (Joo, vaikutuin.) Ja onhan tässä ollut vuoden aikana muutenkin vaikka kuinka puhetta Pokémonista.

Noir Désir: L'homme pressé

Tämän taas Aurélien esitti ekassa konsertissa, jossa itse en soittanut mitään. (Joo, tiedän, vaikutuin taas.)

Sitten on kappaleita, jotka ovat varmaan muissakin maissa soineet radiossa paljon, kuten Imagine Dragonsin Radioactive tai OneRepublicin Counting Stars tai Passegerin Let her go. En yleensä kuuntele radiota, mutta Marionin kanssa olemme välillä liikkuneet autolla, ja siinä tulee kuunneltua.
Sitten on paljon kappaleita, joita meillä soi zumba-tunnilla, mutta en tiedä niiden nimiä. Ja tietysti Pink Fluffy Unicorns, jonka olenkin jo linkittänyt. Paras ikinä.

Teen toivottavasti vielä postuumipostauksen Marikin ja minun suuresta Etelä-Ranska-kierroksesta, josta tulee luultavasti sellainen #Erasmus #bestever #olkaakateellisia #hashtag -tyyppinen, jos sen jaksan kirjoittaa. Lentokenttäpostauksen saatte ainakin. Kohta tulenkin kotiin.




2 kommenttia:

  1. Hei

    Ja lämmin kiitos tästä blogista. Kirjoitat elävästi, niin elävästi että vähän alkoi harmittaa etten itse aikoinani jaksanut vaihtoon asti. Juuri ylimääräinen haaste olisi ollut jännää.

    Joskus taisin tuolla INSA:ssa tai niillä tienoilla käydä konferenssissa. Ihan jännä paikka ja kaupunki/lähiö, jos se nyt oli sama.

    Timo

    VastaaPoista
  2. Moi!

    Mahtavaa saada tällaista palautetta! Tulin tosi iloiseksi! Ja kiva kuulla, etten anna vaihdosta ihan vain negatiivista mielikuvaa.

    Ada

    VastaaPoista